Jo ennen lapsen syntymää vanhemmat haaveilevat perheen tulevaisuudesta. Milloi näemme lapsen ensimmäisen hymyn, kuulemme ensimmäiset sanat ja koska lapsi ottaa ensimmäiset askeleet?
Mutta erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien unelmat voivat näyttää hieman erilaisilta. Erityislasten vanhemmille heidän lapsensa elämä ei todennäköisesti ole sitä, mitä he kuvittelevat.
Mitä teet, kun lapsesi on juuri diagnosoitu?
Tietenkin tärkeintä on huolehtia lapsesta ja varmistaa, että hän saa asianmukaista lääketieteellistä hoitoa lääkäreiltä ja muilta asiantuntijoilta. Lääkärikäynnit ja erilaiset terapiat ovat avainasemassa saavuttaa hyvä elämä. Mutta miten käsittelet näitä odottamattomia muutoksia elämässäsi?
6 vinkkiä tuoreelle erityislapsen vanhemmalle. Millä päästä alkuun uuden erilaisen ja erityisen elämän kanssa.
Anna itsellesi lupa tuntea ja parantua
Ei ole helppoa hyväksyä, että lapsi on erityinen. Vanhemmat kokevat tunteiden vuoristorataa, kuten kieltämistä, vihaa ja toivottomuutta. Saatat toisinaan tuntea olosi surulliseksi, syylliseksi tai yksinäiseksi. Muista, että nämä tunteet ja ajatukset ovat täysin normaaleja ja ne ovat odotettavissa uudessa tilanteessa. Tämä ei tee sinusta huonoa ihmistä tai huonoa vanhempaa – se vain tarkoittaa, että olet ihminen joka välittää. Lapsesi rakastaminen ja hänen parhaakseen tekeminen tekee sinusta hyvän vanhemman, olipa lapsellasi sairaus tai ei. Parhaasi tekeminen vaikeissa olosuhteissa tekee sinusta hyvän ihmisen.
Ota aikaa
On vaikeaa yrittää sopeutua uuteen elämään, jota et ole suunnitellut tai odottanut. Et varautunut tähän sen enempää kuin lapsikaan. On tärkeää ottaa aikaa, niin kauan kuin tarvitset kaiken käsittelemiseen, olipa kyse päivistä, kuukausista tai vuosista. Paranemiselle ja hyväksymiselle ei ole määrättyä aikataulua. Jos huomaat, että huolet, stressi tai negatiiviset ajatukset vaivaavat sinua jatkuvasti, sinun voi olla hyödyllistä ilmaista tunteitasi. On olemassa useita tapoja, kuten kirjoittaa päiväkirjaan, puhua hyvän ystävän kanssa tai liittyä vanhempien tukiryhmään.
Erota diagnoosi lapsesta
Erityisen lapsen kasvattaminen muuttaa elämääsi. Sen ei kuitenkaan pitäisi muuttaa rakkautta, joka sinulla on poikaasi tai tytärtäsi kohtaan, ja vahvaa sidettä, joka luonnollisesti kehittyy ajan myötä. Jos tarkastelet vain lapsen käyttäytymistä ja haasteita, annat lapsesi diagnoosin olla suhteesi negatiivinen keskipiste. Hyväksy lapsesi sellaisena kuin hän on ja näe lapsi omana itsenään eikä oireidensa ilmentymänä. Pitää muistaa, ettei lasta voida syyttää hänen tilastaan, ja nähdä erityisyys vain yhtenä osana yhteistä elämäänne. Älä anna lapsesi diagnoosin estää sinua näkemästä henkilöä vamman takana ja rakastamasta häntä ehdoitta. Ja sen sijaan, että keskittyisit siihen, mitä lapsesi ei voi tehdä, mieti, mitä hän voi tehdä. Näe se hauska, herkkä, rehellinen, aito ja nokkela lapsi!
Vältä eristäytymistä
Muista aina, että et ole yksin, vaikka nyt voi tuntua siltä. Lapsen diagnoosi ei ole sinun vikasi. Et tehnyt mitään väärää. Ei ole mitään hävettävää. Sinulla on ystäviä ja perhe, jotka välittävät sinusta. Ympärillä olevien tuki auttaa sinua selviytymään vaikeista päivistä, auttaa sinua tekemään hyviä päätöksiä ja tarjota fyysisiä ja henkisiä taukoja, joita me kaikki tarvitsemme silloin tällöin.
Ennen kaikkea muista viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka saavat sinut tuntemaan olosi mukavaksi. Ihmiset, jotka saavat sinut tuntemaan olosi epämukavaksi tuijottaessaan, heittämällä huomautuksia tai yli reagoimalla lapsesi käyttäytymiseen, älä ole heidän kanssaan tekemisissä. Säilytä positiivisia suhteita niihin, jotka ymmärtävät lapsesi tilan ja tukevat perhettäsi.
Pyydä apua, jos tarvitset sitä
Tulee aikoja, jolloin kaikki haasteet ja stressi kasaantuvat ja tuntuu, että tarvitset ylimääräisen käsiparin avuksi. Ei ole häpeä pyytää ja ottaa vastaan apua perheeltä ja ystäviltä. Avun pyytäminen ja vastaanottaminen ei ole heikkouden merkki. Se on itse asiassa merkki voimasta ja rohkeudesta jakaa tarpeitasi muiden kanssa. Mene siis eteenpäin ja pyydä vanhempiasi katsomaan lastasi muutaman tunnin ajan, jotta sinulla on omaa-aikaa. Pyydä ystävääsi käymään kaupassa hakemassa sinulle muutaman tarvittavan tavaran tai ruokaa.
Älä päästä itseäsi uupumaan (burnout)
Kun suurin osa huomiosta ja ajasta keskitytään lapseen, on helppo unohtaa omat tarpeet. Mutta on tärkeää pitää huolta itsestään. Loppujen lopuksi, jos et voi hyvin niin perheen korttitalo romahtaa.
Yritä nukkua vähintään seitsemän tuntia yössä, syödä kunnolla ja liikkua. Sinun ei tarvitse liittyä maksaa kuntosalijäsenyydestä. 30 minuutin kävely, kolme kertaa viikossa ja säännöllinen raitis ilma edistävät mielenterveyttäsi. Ehkä meditaatiosta tai muita rentoutustekniikoista voisi olla myös apua. Internetistä löytyy runsaasti ilmaista tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja myös videoita meditaatioon.
SINÄ PYSTYT TÄHÄN!
Lapsesi tila on muuttanut elämäsi, mutta oikealla asennoitumisella ja hyvällä tuella perheelläsi on hyvä elämä. Lisää tietoa Nepsylapsen vanhemmille.
Lapsesi, perheesi, sinä, kumppanisi tai diagnoosi ei muutu miksikään kahdessa viikossa. Älä siis kiirehdi tuki, terapia ja muiden papereiden kanssa. Kyllä sinä ehdit , opit ja osaat!
Etsitkö nepsy valmentajaa? Mietitään yhdessä, miten voisin auttaa sinua.
Voit myös kuunnella artikkelin NEPSY-podcastissa
Kiitos ajastasi! Ihanaa päivää juuri sinulle!
Krista